Käsityövuosi 2018

Niin se vuosi 2018 on kohta takana päin. Vauhdikas vuosi kerrakseen niin iloineen ja suruineen.

Ihan niin paljon en ehtinyt tehdä käsitöitä, kuin mitä ideoita olisi ollut, mutta ihan kiva määrähän  niitä on lahjoiksi tullut vuoden mittaan tehtyä.

Sitä kun työkseen pyörittelee exceliä, niin tulee tuo lankakirjanpitokin pidettyä sillä tarkkuudella :-)

Tammikuu 2018			320 g
Kirahvi	7 veljestä (valkoinen ja sininen)	virkattu	n. 80 g
Iskän villasukat 3	7 veljestä (musta ja vihreä)	neulottu	122 g
Villasukat 5 (H-M)	7 veljestä (keskiharmaa)	neulottu	n. 100 g
Helmikuu 2018			20 g
Neulejakku	Timantti (Valvilla)	neulottu	asiakkaan
Lonkero	Tennessee	virkattu	20
Kesäkuu 2018			300 g
Peitto	Ajaton (valkoinen, fuksia, harmaa ja valkoinen)	neulottu	300 g
Heinäkuu 2018			195 g
Villasukat	Gjestal Maija	neulottu	90 g
Villasukat	7 veljestä (keskiharmaa ja v.sininen)	neulottu	105 g
Elokuu 2018			100 g
Villasukat	7 veljestä (sininen ja v.sininen)	neulottu	100
Lokakuu 2018			187 g
Villasukat	7 veljestä (turkoosi ja keskiharmaa)	neulottu	96 g
Villasukat	7 veljestä (ruskea ja tumman ruskea)	neulottu	91 g
Marraskuu 2018			165 g
Villasukat	7 veljestä (metsänvihreä ja graffitin harmaa)	neulottu	85 g
Villasukat	7 veljestä (vaaleanpunainen ja vaalean sininen)	neulottu	80 g
Joulukuu 2018			80 g
Villasukat	7 veljestä (sateenkaari)	neulottu	80 g
YHTEENSÄ			1349 g

Riemunkirjavat

Mikäs sen mukavampaa kuin harmaana ja sateisen päivänä viettää vapaapäivää sohvalla lämpimän takkatulen ääressä ja neuloen villasukkaa. Valmista tulee ennen kuin huomaakaan.

Tällä kertaa tuli tehtyä oikein kunnon välipläjäys. Lankana 7 veljestä raita sateenkari ja mukana keskiharmaata. Saapa nähdä mitä siskontyttö näistä sanoo.

Hempeet

Siskontyttö sai tällä kertaa itse päättää langat, joista villasukat hänelle teen.
Olisihan nämä värit pitänyt tietää. Sinkkii ja pinkkii, kuten hän asian ilmaisi.
Tämmöiset raidalliset näistäkin jälkeen tuli.

Vielä toiset, niin on mistä vaihtaa. Tällä kertaa riemun kirjavat piristämään harmaata loppuvuoden säätä.

Saapassukat

Pikkumiehen toiset villasukat tuli valmiiksi. Jatkoin tällä kertaa resoria etupuolella koko sukan ajan. Saa nähdä mitä pikkumies tuumii. Värina metsänvihreä ja graffitin harmaa. Täytyy kyllä sanoa, että neuloessa sotkin värit useamman kerran yhteen, jonka vuoksi piti useamman kerran tarkistaa että montako kerrosta sitä olikaan tullut neulottua. Lopputuloksessa kuitenkin raidat selvästi näkyvillä.



Seuraavaksi puikoille reippaan ekaluokkalaisen villasukat, jotka toiveiden mukaisesti tehdään vaaleanpunaisesta ja vaaleansinisestä. Ei muuta kuin neulomaan!

Syyslomalainen

Niin on taas syksy edennyt niin pitkälle, että muksuillakin on jo syysloma. Ihanaa!

Ensimmäiset villasukat pikkumiehellä ovat valmiina. Raidallisena tietenkin. Näistä kun tuli ruskearaidalliset, niin seuraaviin valitsinkin jo metsänvihreän ja harmaan. Perussukkia tehden onkin lankavarastot huvenneet hyvää vauhtia. Kohtahan sitä pääsee jälleen täydentämään :-) Tuskin maltan odottaa...

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 2 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: vaalean ruskea ja tumman ruskea
Puikot 3,5
Koko: 35-36
Langankulutus: 91 g.

Jumissa raitoihin

Syksyiset ilmat ovat saaneet jälleen tarttumaan neulepuikkoihin. Jo tovin keskeneräiset raitasukat yläkoululaiselle ovat vihdoinkin valmiina. Vielä olisi neljä paria tehtävänä. Sitten pitäisi ainakin muksujen osalta olla kaapissa tarpeeksi jalkojen lämmikkeitä jahka sen aika tulee. Sitä voisi tietenkin vaihtelun vuoksi tehdä muitakin kuin raitasukkia, mutta jotenkin vaan niitä on niin kiva tehdä. Kerrokset on helppo laskea ja eipä tartte miettiä miten kuviointi menee. Hyvin sujuu neulominen muutakin tehden samalla.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 2 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: Turkoosi ja keskiharmaa
Puikot 3,5
Koko: 38-39
Langankulutus: 96 g.

Tuo turkoosi on vaan jotenkin niin ihana väri. Itse jotenkin niin olen siihen tykästynyt. Harmi vaan, että Novita lopetti sen valmistamisen jo tovi sitten. Ei auta muu kuin vaihtaa merkkiä. Jotenkin sitä mielikin piristyy, kun saa livauttaa raikkaan väriset sukat jalkoja lämmittämään.

Hyvää lokakuuta, blogiystäväni! Loppuvuotta kohti mennään jo lujaa tahtia.

Elokuiset illat

Voi, että miten pidänkään elokuisista pimenevistä ja viilenevistä illoista.
Mikäs sen mukavampaa kuin istahtaa terassilla, katsella aurinkoa ja samaan aikaan heilutella puikkoja tasaiseen tahtiin.

Ja valmistahan tulee... yläkoululaiselle lämmikettä jalkoihin.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 3 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: Sininen ja vaaleansininen
Puikot 3,5
Koko: 36-37
Langankulutus: 100 g.

Siniset

Sain vanhimman siskontytön luokseni muutamaksi päiväksi vierailuille. Kyllä on neiti taas niin kasvanut. Tuleva yläkoululainen. Että sitä tuntee itsensä vanhaksi ja samaan aikaan nuoreksi. Muistan hyvin ensimmäisen päivän, kun 7. luokalle menin ja sitä jännitystä ketä saa uusiksi luokkakavereiksi, kun menin toiseen kouluun kuin mihin muut ala-asteella.

Myös neiti on nyt uuden edessä. Tähän asti ollut siskojensa kanssa samassa lähikoulussa ja nyt onkin sitten uusi koulu 13 km matkan päässä.

Neuloin neidille syksyksi uudet sukat. Jalkakin kun on venähtänyt jälleen.
Alkaa neidin jalka olla jo minun kokoani. Apua.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 5 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: Keskiharmaa ja vaalean sininen
Puikot 3,5
Koko: 36-37
Langankulutus: 105 g.

Vaaleansinistä jäi vielä toisen sukkien verran ainakin, joten otanpa kaveriksi tummemman sinisen ja teen neidille toisetkin.

Liilat

Aloitin kesälomani vähän vähemmän hohdokkaasti eli kesäflunssalla. Mitä siinä sitten tekemään muuta kuin lepäämään ja odottelemaan, että olo paranee.
Onneksi telkkarista tuli ihan kiitettävästi jalkapalloa, joten sitä tuli katsottua ja samalla neuloin villasukkia. Vihdoinkin sain työn alle käyttää nämä Maijat. Siskontyttöni tykkää lilasta (vaaleammasta) ja kun onnistuin löytämään juuri oikeaa sävyä, niin pitäähän niistä sukat tehdä.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 5 krs)
Lanka: Maija (Gjestal)
Väri: Tumma ja vaalea lila
Puikot 3,5
Koko: 35-36
Langankulutus: 90 g.

Tik-tak, sik-sak

Vihdoin se on valmis. En ole koskaan tehnyt näin kauaa yhtä pientä peittoa. Tämän peiton neulomisen aloitin jo heti vuoden vaihteen jälkeen löydettynä alelaarista lankoja. Sen enempää miettimättä nakkasin koriini 5-6 kerää. Kotiin päästyäni jäin hieman harmittelemaan, että olisi pitänyt ostaa kahden värin sijaan kaikkia neljää... Niinpä seuraavana päivänä kipasin vielä uudelleen katsomaan, josko olisi vielä jäljellä lankoja. Olihan niitä, joten koriin tipahteli kerä jos toinenkin.

Ohjeeksi valikoin ensin virkatun sik-sak peiton, mutta se osoittautui minulle liian vaikeaksi. En edelleenkään tiedä mitä en ohjeen reunasilmukasta ymmärtänyt, kun siihen piti tulla reunaan lenkki, mutta minulla ei. Silmukat vaan väheni joka kierroksella yhdellä, vaikka kuinka yritin. Lopulta luovutin ja vaihdoin ohjeen neulottuun sik-sak-peittoon. Tämä ohje sinällään on todella yksinkertainen, mutta ostamani langat eivät osoittanutkaan ihan parhaiksi. Niin oli nihkeänä puikoilla, että koko kevään olen tehnyt vain muutaman kierroksen kerrallaan...

Viime yönä juostiin #Jukola2018, joten siinähän sitä Venlojen ja Jukolan veljesten suunnistusta seuratessa, tuli tämänkin peitto vihdoin valmiiksi. Seuraavaksi täytyy tarttua johonkin pienempään ja näppärämpään työhön, niin "palautuu" taas tuo käsityön tekemisen ilo.

Ohje: Meillä kotona nettisivu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vauvanpeitto-siksak-neuleella
Lanka: Ajaton (Novita)
Materiaali: 100 % akryyliä
Puikko: 3,5
Koko: leveys 60 cm ja pituus 82 cm.

Rumat sukat

Minulla on parina viime vuotena ollut tapana neuloa iskälleni kerran vuodessa uudet villasukat. Niinpä oli jälleen aika tehdä yhdet lisää. Onpahan sitten sukkia mitä voi ja tulee pitää. Ei tarvitse säästellä.

Ensimmäiset villasukat iskälleni neuloin vasta jokunen vuosi sitten. Niiden taustalla onkin mielestäni hauska tarina, jota edelleenkin jaksan muistella. Viimeistään siinä vaiheessa, kun on aika tarttua uudelleen puikkoihin ja tehdä iskälle uudet.

Olen vuosia ihmetellyt mikä pakko iskälläni on laittaa maailman rumimmat, virttyneimmät ja kamalimmat sukat jalkaansa, kun olen mökillä hänen kanssaan. Sitten hän niitä esittelee minulle ja kehuskelee kuinka kätevät ovat, niin jalkaan vielä sopivat, vaikka varsi ja oikeastaan koko sukka onkin jo venynyt kilometrin pitkäksi. Ja kaiken kruunaa hirvittävä likaisen kirjavan ruskea väri.

Kerran sitten jälleen iskäni kehuskellessa oli minun pakko sanoa, että "nuo ovat jo niin huonot, että heitä pois". Iskä siinä silmiään pyörittelemään, että eihän näitä nyt roskiin laiteta, kun olet nämä minulle aikoinaan tehnyt. TÄH? Jaa minä. En todellakaan. En kuuna päivänä olisi tehnyt tuollaisia villasukkia. Siinä me sitten toisiamme hetki tuijotellaan ja purskahdamme nauraan. Voihan kääkkä. Naurujen jälkeen iskäni lopuksi toteaa, että "jo minä ajattelinkin. Ovat niin kamalat kutittamaankin, ettei näitä ole tullut jalkaan laitettua muuta kuin silloin, kun olet tullut mökillä käymään".

Just. Niitä sukkia en ole enää sen illan jälkeen nähnyt, mutta kotiin palattuani tartuin puikkoihin ja neuloin iskälleni ne ensimmäiset villasukat (toki olen lapsena voinut joskus jotkut neuloakin, mutta emme kumpikaan  muista).

Tällä kertaa tein iskälleni raitasukat mustasta ja metsänvihreästä langasta.

Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä. musta ja vihreä
Puikot: 3,5
Koko: 41
Langankulutus: 122 grammaa.

Murheenkryyni

Siinä se nyt on... murheenkryyni. Kaikkine lankoineen, virheineen ja tuskan hikineen.
Tämän jakun neulominen on kyllä ollut elämäni vaikein tilaustyö.
Jos olisin tiennyt kuinka monta unetonta yötä vietän tämän takia, en koskaan olisi tätä tilausta ottanut vastaan. Mikä tässä sitten oli niin vaikeaa? Lanka.
Asiakkaalla oli nimittäin langat ja ohje valmiina. Ohje neuleeseen oli sinällään hyvinkin simppeli, joten sen suhteen ei minulla ollut mitään epäilystä onnistumisen suhteen. Lanka olikin sitten se painajaiseni. Asiakkaan langat sain pienessä pussissa ja kun avasin sen, niin ihanaa! Ne haisi. Ainakin minun nenääni. Niinpä aloitin tämän työn lankojen tuulettamisella.
En tiedä kuinka vanhoja langat olivat, mutta googlettamalla sain selvillä, että Valvilla Oy lopetti vuonna 1993. Eihän yleensä vanhojen lankojen käyttämiselle mitään estetty sinällään ole, joten tuuletuksen jälkeen aloitin työn. Takakappaletta neuloessani tajusin langan laadun. Solmuja, solmuja ja solmuja. Ilmeisesti ennen oli tapana jatkaa lankakerää tekemällä vaan solmu. Oletin solmujen pitävän, mutta eipä pitänytkään. Niinpä takakappaleen ollessa lähes valmis alkoi työ purkaantumaan alhaalta. Ei muuta kuin puikot irti ja purku hommiin.
Aloitin suosiolla alusta.
Omasta mielestäni fiksuunnuin ja niinpä ajoitin jokaisen vastaan tulevan solmun neuleen reunaan, jolloin sen saa piilotettua saumaan, eikä työ pääse purkaantumaan.
Sitten tulikin vastaan uusi ongelma. Itse lanka nimittäin muodostui kolmesta lankasäikeestä. Mitä tehdä, kun kolmesta on enää ehjänä 1? Silloin puretaan. Ei neule kestä, jos ei lanka ole kokonaan ehjä. Niinpä jälleen kerran jouduin purkuhommiin. Otti päähän. Tämä neule ei valmistukaan helpolla. Ennen kuin aloitin kolmannen kerran takakappaleen tekemisen, kerin jokaisen saamani kerän ja tarkistin langan laadun suurella huolellisuudella. Saa olla viimeinen purettu kappale tai perutaan koko tilaustyön. Niinpä sitten koko jakun  neulomisen ajan tarkistin joka ikisen kierroksen, joka ikisen silmukan ettei tule huonolaatuista pätkää väliin. Tulihan sieltä edelleen vastaan yllätyksiä, mutta sain ne siirrettyä jälleen työn reunaan. Hirvittävää langan haaskausta, mutta onneksi lopulta sain kasaan kaikki jakkuun tarvittavat palaset. Lopputulokseen minun on vain oltava tyytyväinen. Tein todellakin parhaani. Ohje sinällään on minusta todella kaunis. Sellaista vanhan ajan tyylikkyyttä, jonka mielestäni kruunaa nuo ihanat vanhan ajan napit. En tiedä mistä ne asiakas oli saanut, mutta niissä on vain se jokin.

Ohje: Suuri Käsityö 5-6/2014, ohje 54
Lanka: Timantti, väri 312
Materiaali: 100 % villa
Puikot 4,5 (4,0 olisi ollut parempi)
Koko: 98/104

Tämän jälkeen täytyy kyllä ottaa työn alle jotain nopeaa ja todella helppoa!

Perussukkaa

Kunnon perussukkia ei voi koskaan olla liikaa, vai voiko?
Ei ainakaan minusta. On ollut ihanaa, että työkaverini on vuosittain tilannut minulta aina parit villasukat. Työkaverini tuntuu pitävän harmaasta, sillä nämä taitavat olla jo neljännet keskiharmaat villasukat jotka olen hänelle saanut tehdä.

Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä
Väri: keskiharmaa
Puikot: 3,5
Koko: 39-40
Langankulutus: n. 100 grammaa.

Sinällään näiden perussukkien tekeminen on todella kivaa puhaa. Eipä tarvitse paljoa ajatella, kun antaa puikkojen laulaa vaan. Samalla voi tehdä melkein mitä vaan. Tällä kertaa tuli katsottua Downton Abbeyta. Tuota kaikkien romantiikan ja maalaiskartanoelämään ihastuneiden lempisarjaa.

Elmeri

Ensimmäinen viikko vuotta 2018 alkaa olemaan pian takana päin. Minusta hyvä niin. Vuoteni ei alkanut suunnitelmien mukaan ja niinpä tuli vietettyä viikko flunssan kourissa. Eipä voi mitään. Onneksi alkaa olemaan jo voiton puolella.

Ennen sairastumistani ehdin onneksi saamaan valmiiksi vuoden ensimmäisen käsityön, joten saanko esitellä. Tässä on virkattu kirahvi nimeltään Elmeri. Tämä suloinen kirahvi on tilaustyö pienellä adoptiopojalle. Tervetuloa kotiin!

Tämän ihastuttavan ohjeen löysin Onnen Ommel -nimisestä blogista. Hyvin kirjoitettu ohje, jota seuraamalla näin hieman kokemattomampikin virkkaaja voi onnistua. Ohje sai minut kyllä koukkuunsa, joten voipi olla että hyvinkin pian tulee aloitettua Elmeri 2:n teko.

Hyvää tammikuuta kaikille!