Piiitkät villasukat

Työkaverini tilasi tyttärelleen ylipolven pituiset villasukat. Hetken mietin kyllä, että uskallanko ottaa tilausta vastaan kun en ole koskaan niin pitkiä tehnyt. Omaan jalkaan sovittaminen kyllä onnistuu, mutta ihan ventovieraalle ja vielä maksua vastaan... no rohkeasti lopulta otin haasteen vastaan. Eilen on sukat tilaajalle viety ja nyt sitten jännitetään pari viikkoa että tuliko niistä sopivat neidin jalkaan vai menikö purkutöiksi.

Ohjeeksi valikoitui Merja Ojanperän Sydämellisestä sukkakirjasta ohje Runotyttö. Vaikka itse ohje olikin monen sivuinen ja useampaakin kaaviota sai silmä kovana seurata, niin loppujen lopuksi todella hyvin laadittu ohjeistus. Aina tiesi mitä pitää tehdä. Eikä tuo etukäteen jännittänyt ranskalainen kantapääkään yhtään hullumman näköinen ole.

Villasukissa on hauska kuviomuutos noin polven kohdalla. Ensin hieman ihmettelin sitä, mutta loppujen lopuksi sehän on juuri oikea. Katkaisee hienosti tuon pitkän kuvion ja tuo kokonaisuuteen hauskaa särmää. Lopulta kruunaa mielestäni nuo ihat nyörikikkarat. Noita kikkaroita täytyy kokeilla seuraaviinkin omiin sukkiin. Toki lyhytvartisempiin, mutta kuitenkin.

Seuraava käsityö onkin jo puikoilla. Kesäiset puuvillasukat omalle äidilleni.
Myös kässääkerhomme on heräilemässä talvihorroksestaan ja yhteisenä työnä on tarkoitus aloittaa kahden vauvapeiton tekeminen. Saapa nähdä mikä kuvio näihin loppujen lopuksi valitaan. Sen verran meitä on iso joukko, että valintaprosessikin vie ensin aikaa useamman viikon. Onneksi tulevat vauvat ovat vasta tulossa kesällä, joten ehdimme peitot saattamaan hyvissä ajoissa valmiiksi.

Hyvää huhtikuuta!

March Socks

Puikolta puhkatti valmiiksi March Socksit á la Niina Laitinen.
Ohje oli sukkakalenterissa Gjestall Jannella tehtynä, mutta vaihdoin sen Tampereen Lankamaailmassa Gjestal Bomull Sportiin eli kiiltäväpintaiseen puuvillalankaan.
Hieman etukäteen jännitti, että vaikuttaako langan vaihto istuvuuteen, mutta ei onneksi huolta. Hyvin istui saajansa jalkaan, eikä nämä puuvillaiset aiheuta sitten sitä allergista kutinaa.

Sukkien väri on 333 eli tummanpunainen. Hieman väri heittää noissa kuvissa. Ulkokuvat olisi onnistunut paremmin.

Itse ohje oli todella kiva neuloa. Tästäkin varmasti tulee yksi lemppareistani jahka olen neulonut myös yhdet villaisemmasta langasta. Tykkään kovasti sellaisista ohjeista, joita ei tarvitse koko aikaa olla tuijottamassa, vaan samalla voi tehdä niin sanotusta muutakin eli esim. kuunnella tai katsella jotain.

Nyt täytyy kylläkin seuraavat päivät keskittyä huolella, että saan vihdoin ylipolven villasukat valmiiksi. Tilaustyö, niin olisi kiva saada toimitettua perille... vaikkei niille taidakaan olla enää tänä keväänä käyttöä (onneksi).

Harmaiden pilvien yli

Kesätauolla ollut käsityökerhomme on jälleen näin syksyn ja arjet tultua koonnut jälleen rivinsä. Kerroin aiemmassa blogipostauksessa, että päätimme kerhon naisten kesken muistaa leskeksi jäänyttä Jussi-ystäväämme neulotulla peitolla https://suvituuliankasityopaja.blogspot.com/2018/06/kassakerhoilua-osa-ii.html)
Palat on saatu kursittua kokonaan ja peitto on antamista vaille valmis.

Tämmöinen siitä sitten tuli. Kaikki langat ovat Jussin vaimolta jääneitä. Hyvin ne mielestäni saatiin soviteltua yhteen.

Jussi on herkkä mies, joten päätimme antaa lahjan yksityisesti ja pakattuna miehiseen lahjapakettiin:

Mukaan sujautimme vielä kortin. Tämä oli kyllä mukava yhteisprojekti. Saapa nähdä mitä seuraavaksi päätämme tehdä.

Syyslomalainen

Niin on taas syksy edennyt niin pitkälle, että muksuillakin on jo syysloma. Ihanaa!

Ensimmäiset villasukat pikkumiehellä ovat valmiina. Raidallisena tietenkin. Näistä kun tuli ruskearaidalliset, niin seuraaviin valitsinkin jo metsänvihreän ja harmaan. Perussukkia tehden onkin lankavarastot huvenneet hyvää vauhtia. Kohtahan sitä pääsee jälleen täydentämään :-) Tuskin maltan odottaa...

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 2 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: vaalean ruskea ja tumman ruskea
Puikot 3,5
Koko: 35-36
Langankulutus: 91 g.

Elokuiset illat

Voi, että miten pidänkään elokuisista pimenevistä ja viilenevistä illoista.
Mikäs sen mukavampaa kuin istahtaa terassilla, katsella aurinkoa ja samaan aikaan heilutella puikkoja tasaiseen tahtiin.

Ja valmistahan tulee... yläkoululaiselle lämmikettä jalkoihin.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 3 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: Sininen ja vaaleansininen
Puikot 3,5
Koko: 36-37
Langankulutus: 100 g.

Siniset

Sain vanhimman siskontytön luokseni muutamaksi päiväksi vierailuille. Kyllä on neiti taas niin kasvanut. Tuleva yläkoululainen. Että sitä tuntee itsensä vanhaksi ja samaan aikaan nuoreksi. Muistan hyvin ensimmäisen päivän, kun 7. luokalle menin ja sitä jännitystä ketä saa uusiksi luokkakavereiksi, kun menin toiseen kouluun kuin mihin muut ala-asteella.

Myös neiti on nyt uuden edessä. Tähän asti ollut siskojensa kanssa samassa lähikoulussa ja nyt onkin sitten uusi koulu 13 km matkan päässä.

Neuloin neidille syksyksi uudet sukat. Jalkakin kun on venähtänyt jälleen.
Alkaa neidin jalka olla jo minun kokoani. Apua.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 5 krs)
Lanka: 7 veljestä (Novita)
Väri: Keskiharmaa ja vaalean sininen
Puikot 3,5
Koko: 36-37
Langankulutus: 105 g.

Vaaleansinistä jäi vielä toisen sukkien verran ainakin, joten otanpa kaveriksi tummemman sinisen ja teen neidille toisetkin.

Liilat

Aloitin kesälomani vähän vähemmän hohdokkaasti eli kesäflunssalla. Mitä siinä sitten tekemään muuta kuin lepäämään ja odottelemaan, että olo paranee.
Onneksi telkkarista tuli ihan kiitettävästi jalkapalloa, joten sitä tuli katsottua ja samalla neuloin villasukkia. Vihdoinkin sain työn alle käyttää nämä Maijat. Siskontyttöni tykkää lilasta (vaaleammasta) ja kun onnistuin löytämään juuri oikeaa sävyä, niin pitäähän niistä sukat tehdä.

Ohje: perussukkaohje (raidoitus 5 krs)
Lanka: Maija (Gjestal)
Väri: Tumma ja vaalea lila
Puikot 3,5
Koko: 35-36
Langankulutus: 90 g.

Tik-tak, sik-sak

Vihdoin se on valmis. En ole koskaan tehnyt näin kauaa yhtä pientä peittoa. Tämän peiton neulomisen aloitin jo heti vuoden vaihteen jälkeen löydettynä alelaarista lankoja. Sen enempää miettimättä nakkasin koriini 5-6 kerää. Kotiin päästyäni jäin hieman harmittelemaan, että olisi pitänyt ostaa kahden värin sijaan kaikkia neljää... Niinpä seuraavana päivänä kipasin vielä uudelleen katsomaan, josko olisi vielä jäljellä lankoja. Olihan niitä, joten koriin tipahteli kerä jos toinenkin.

Ohjeeksi valikoin ensin virkatun sik-sak peiton, mutta se osoittautui minulle liian vaikeaksi. En edelleenkään tiedä mitä en ohjeen reunasilmukasta ymmärtänyt, kun siihen piti tulla reunaan lenkki, mutta minulla ei. Silmukat vaan väheni joka kierroksella yhdellä, vaikka kuinka yritin. Lopulta luovutin ja vaihdoin ohjeen neulottuun sik-sak-peittoon. Tämä ohje sinällään on todella yksinkertainen, mutta ostamani langat eivät osoittanutkaan ihan parhaiksi. Niin oli nihkeänä puikoilla, että koko kevään olen tehnyt vain muutaman kierroksen kerrallaan...

Viime yönä juostiin #Jukola2018, joten siinähän sitä Venlojen ja Jukolan veljesten suunnistusta seuratessa, tuli tämänkin peitto vihdoin valmiiksi. Seuraavaksi täytyy tarttua johonkin pienempään ja näppärämpään työhön, niin "palautuu" taas tuo käsityön tekemisen ilo.

Ohje: Meillä kotona nettisivu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vauvanpeitto-siksak-neuleella
Lanka: Ajaton (Novita)
Materiaali: 100 % akryyliä
Puikko: 3,5
Koko: leveys 60 cm ja pituus 82 cm.

Raita

Tämän viikon makrotex haasteena on raita. Raitaahan tässä viime viikot on tullut väännettyä. Yleensä työt valmistuvat rivakkaa vauhtia, mutta tällä kertaa ei. Minkäs sille voi, että olympialaiset olivat niin mielenkiintoisia ettei sitä pystynyt samalla käsitöihin keskittymään.
Nyt on ensimmäiset peitteet raidat valmiina. Neljä raitaa, neljä sävyä.
Tykkään väreistä. Ne mielestäni kivasti soljuvat yhteen ja tuo valkoinen tuo omaltaan raikkautta.

Vielä riittää neulottavaa, mutta voipi olla että pitää ottaa väliin joku pieni välityö.

Pieni Lintu -blogiin ja ihaniin makrotex -kuviin päästä täältä.

Rumat sukat

Minulla on parina viime vuotena ollut tapana neuloa iskälleni kerran vuodessa uudet villasukat. Niinpä oli jälleen aika tehdä yhdet lisää. Onpahan sitten sukkia mitä voi ja tulee pitää. Ei tarvitse säästellä.

Ensimmäiset villasukat iskälleni neuloin vasta jokunen vuosi sitten. Niiden taustalla onkin mielestäni hauska tarina, jota edelleenkin jaksan muistella. Viimeistään siinä vaiheessa, kun on aika tarttua uudelleen puikkoihin ja tehdä iskälle uudet.

Olen vuosia ihmetellyt mikä pakko iskälläni on laittaa maailman rumimmat, virttyneimmät ja kamalimmat sukat jalkaansa, kun olen mökillä hänen kanssaan. Sitten hän niitä esittelee minulle ja kehuskelee kuinka kätevät ovat, niin jalkaan vielä sopivat, vaikka varsi ja oikeastaan koko sukka onkin jo venynyt kilometrin pitkäksi. Ja kaiken kruunaa hirvittävä likaisen kirjavan ruskea väri.

Kerran sitten jälleen iskäni kehuskellessa oli minun pakko sanoa, että "nuo ovat jo niin huonot, että heitä pois". Iskä siinä silmiään pyörittelemään, että eihän näitä nyt roskiin laiteta, kun olet nämä minulle aikoinaan tehnyt. TÄH? Jaa minä. En todellakaan. En kuuna päivänä olisi tehnyt tuollaisia villasukkia. Siinä me sitten toisiamme hetki tuijotellaan ja purskahdamme nauraan. Voihan kääkkä. Naurujen jälkeen iskäni lopuksi toteaa, että "jo minä ajattelinkin. Ovat niin kamalat kutittamaankin, ettei näitä ole tullut jalkaan laitettua muuta kuin silloin, kun olet tullut mökillä käymään".

Just. Niitä sukkia en ole enää sen illan jälkeen nähnyt, mutta kotiin palattuani tartuin puikkoihin ja neuloin iskälleni ne ensimmäiset villasukat (toki olen lapsena voinut joskus jotkut neuloakin, mutta emme kumpikaan  muista).

Tällä kertaa tein iskälleni raitasukat mustasta ja metsänvihreästä langasta.

Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä. musta ja vihreä
Puikot: 3,5
Koko: 41
Langankulutus: 122 grammaa.

Keskeneräinen (Makrotex)

Tällä viikolla Pieni Lintu-blogin kuvahaasteena oli keskeneräinen.
Minulla noita keskeneräisiä kyllä riittää... liiaksin kanssa.
Tämä on onneksi ihan kiva keskeneräinen. Tästä on tulossa pieni siksak-peitto neljällä eri väriraidalla.

Hieman jämäkämmän langan, kun olisi tähän valinnut tulisi tuo siksak-kuvio tullut hieman paremmin esille... mutta toisaalta pehmoistahan sen langan pitää olla. Luulen, että alkaa näyttämään vielä paremmalta, kun saan tehtyä kaikilla neljällä värillä ensimmäisen raidan valmiiksi.

Viime viikkoina on sen verran ahkerasti puikot heiluneet, että nyt on selvästi taas rauhallisempaa. Muutama kierros illassa tulee tehtyä, niin jää aikaa muuhunkin.

Käypä kurkkaamassa jälleen haasteen järjestäjän ja muiden osallistujien kauniisiin ja idearikkaisiin valokuviin täältä.

Hyvää alkavaa helmikuuta Teille kaikille!

Murheenkryyni

Siinä se nyt on... murheenkryyni. Kaikkine lankoineen, virheineen ja tuskan hikineen.
Tämän jakun neulominen on kyllä ollut elämäni vaikein tilaustyö.
Jos olisin tiennyt kuinka monta unetonta yötä vietän tämän takia, en koskaan olisi tätä tilausta ottanut vastaan. Mikä tässä sitten oli niin vaikeaa? Lanka.
Asiakkaalla oli nimittäin langat ja ohje valmiina. Ohje neuleeseen oli sinällään hyvinkin simppeli, joten sen suhteen ei minulla ollut mitään epäilystä onnistumisen suhteen. Lanka olikin sitten se painajaiseni. Asiakkaan langat sain pienessä pussissa ja kun avasin sen, niin ihanaa! Ne haisi. Ainakin minun nenääni. Niinpä aloitin tämän työn lankojen tuulettamisella.
En tiedä kuinka vanhoja langat olivat, mutta googlettamalla sain selvillä, että Valvilla Oy lopetti vuonna 1993. Eihän yleensä vanhojen lankojen käyttämiselle mitään estetty sinällään ole, joten tuuletuksen jälkeen aloitin työn. Takakappaletta neuloessani tajusin langan laadun. Solmuja, solmuja ja solmuja. Ilmeisesti ennen oli tapana jatkaa lankakerää tekemällä vaan solmu. Oletin solmujen pitävän, mutta eipä pitänytkään. Niinpä takakappaleen ollessa lähes valmis alkoi työ purkaantumaan alhaalta. Ei muuta kuin puikot irti ja purku hommiin.
Aloitin suosiolla alusta.
Omasta mielestäni fiksuunnuin ja niinpä ajoitin jokaisen vastaan tulevan solmun neuleen reunaan, jolloin sen saa piilotettua saumaan, eikä työ pääse purkaantumaan.
Sitten tulikin vastaan uusi ongelma. Itse lanka nimittäin muodostui kolmesta lankasäikeestä. Mitä tehdä, kun kolmesta on enää ehjänä 1? Silloin puretaan. Ei neule kestä, jos ei lanka ole kokonaan ehjä. Niinpä jälleen kerran jouduin purkuhommiin. Otti päähän. Tämä neule ei valmistukaan helpolla. Ennen kuin aloitin kolmannen kerran takakappaleen tekemisen, kerin jokaisen saamani kerän ja tarkistin langan laadun suurella huolellisuudella. Saa olla viimeinen purettu kappale tai perutaan koko tilaustyön. Niinpä sitten koko jakun  neulomisen ajan tarkistin joka ikisen kierroksen, joka ikisen silmukan ettei tule huonolaatuista pätkää väliin. Tulihan sieltä edelleen vastaan yllätyksiä, mutta sain ne siirrettyä jälleen työn reunaan. Hirvittävää langan haaskausta, mutta onneksi lopulta sain kasaan kaikki jakkuun tarvittavat palaset. Lopputulokseen minun on vain oltava tyytyväinen. Tein todellakin parhaani. Ohje sinällään on minusta todella kaunis. Sellaista vanhan ajan tyylikkyyttä, jonka mielestäni kruunaa nuo ihanat vanhan ajan napit. En tiedä mistä ne asiakas oli saanut, mutta niissä on vain se jokin.

Ohje: Suuri Käsityö 5-6/2014, ohje 54
Lanka: Timantti, väri 312
Materiaali: 100 % villa
Puikot 4,5 (4,0 olisi ollut parempi)
Koko: 98/104

Tämän jälkeen täytyy kyllä ottaa työn alle jotain nopeaa ja todella helppoa!

Perussukkaa

Kunnon perussukkia ei voi koskaan olla liikaa, vai voiko?
Ei ainakaan minusta. On ollut ihanaa, että työkaverini on vuosittain tilannut minulta aina parit villasukat. Työkaverini tuntuu pitävän harmaasta, sillä nämä taitavat olla jo neljännet keskiharmaat villasukat jotka olen hänelle saanut tehdä.

Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä
Väri: keskiharmaa
Puikot: 3,5
Koko: 39-40
Langankulutus: n. 100 grammaa.

Sinällään näiden perussukkien tekeminen on todella kivaa puhaa. Eipä tarvitse paljoa ajatella, kun antaa puikkojen laulaa vaan. Samalla voi tehdä melkein mitä vaan. Tällä kertaa tuli katsottua Downton Abbeyta. Tuota kaikkien romantiikan ja maalaiskartanoelämään ihastuneiden lempisarjaa.

Pikkumiehen lapaskynsikkäät

Viime päivät ovat menneet mukavasti lapaskynsikkäitä neuloessa. Sitä kun siskontytöille tuli sellaiset tehtyä, niin samanlaisethan piti tietenkin myös pikkumiehenkin saada. Hieman joutui hän kyllä odottelemaan niitä, mutta tulihan ne lopulta hänellekin tehtyä. 

Ohje: Novita syksy 2004, ohje numero 17 
Lanka: 7 veljestä
Värit: Musta ja harmaa
Puikot: 3,5
Langankulutus: 60 grammaa. 
Koko: 8-9 v. 

Saapa nähdä tuleeko  näiden valmistumisen jälkeen vielä tilaus nuorimmalle siskontytöllekin tehdä, mutta onneksi siihen ehkä menee hetkinen. En edelleenkään pidä noiden sormien tekemisestä, mutta lopputulos ja antamisen ilo onneksi saa unohtamaan sen hetken "tuskan" kun pieniä silmukoita neuloo ympyrän muotoon. 

Omat lapaskynsikkääni ovat kyllä pahasti jääneet muiden neulomusten alle viime aikoina, mutta täytyy jossain vaiheessa yrittää saada nekin valmiiksi. Toinen hanska on sentään jo läppää vaille valmiina. 

Vieläköhän sitä saisi tämän vuoden puolelle valmiiksi jonkun neuleen?

Hiippapipo nro 2

Niinhän siinä sitten kävi, että kun yhden pipon tekee, niin sitä haluaakin tehdä toisen ja ns. paremman version. Eskarilainen oli tyytyväinen omaansa, mutta jotenkin itselläni oli tunne että pitää tehdä toinen ja raidoituksin. Niinpä puikoille sujahtikin hiippapipo reippaalle kolmasluokkalaiselle.

Ohje: vanha käsityölehti kirjastosta
Lanka: Nalle ja Nalle Taika
Värit: grafiitti ja marjapirtelö
Materiaali: 75% villaa ja 25% polyamidia
Puikot: 3,5
Pituus: n. 90 cm
Kulutus: 170 g
koko: 9-10 v.

Mitäs sitä seuraavaksi neuloisi? Muutaman kuukauden vaivannut motivaatio on taas tiessään ja taas maistuu neulominen...

Eskarilaisen hiippapipo

Meidän perheen pieninkin pirpana aloitti eskaritiensä muutama viikko sitten. Päätin muistaa häntä jollain itse tehdyllä. Harkinnan jälkeen päätin tehdän hiippapipon. Itse lapsena sellaista halusin kovasti, joten ajattelin että voisi olla neidin mieleen nykyisinkin. Ihan hauskahan tästä tuli.

Ohje: vanha käsityölehti kirjastosta
Lanka: Nalle ja Nalle Taika
Värit: grafiitti ja marjapirtelö
Materiaali: 75% villaa ja 25% polyamidia
Puikot: 3,5
Pituus: 85 cm
Kulutus: 157 g
koko: 7-8 v.

Junasukat tulokkaalle

Työkaverini tilasi minulta junasukat lahjaksi annettavaksi pienelle tulokkaalle. Päädyin tekemään 6 kierroksen raidoituksilla sinisellä ja valkoisella.

Ohje: Taito
Lanka: 7 veljestä
Väri: sininen ja valkoinen
Puikot: 2,5
Koko: 0-6 kk
Langankulutus: 60 grammaa.

Muutin ohjetta sen verran, että tein vain 3 "makkaraa" jalkaosaan, niin ovat sopivamman kokoiset heti vauvelin synnyttyä. Työkaverini oli kovasti iloinen näistä, joten tuli hyvä mieli itsellenikin.
Näitä pitäisi tehdä enemmänkin jossain vaiheessa.

Jalkaosa.

Varsiosa. Vuorotellen 12 kierroksella 2o-2n sekä  4 nurin, 4 oikea ja 4 nurin.

Valmiit sukat.

Neulottu leikkireppu

Löysin lankavarastoistani useamman kerran Novitan Samosta ja Samos Lollipopia. Muistan kuinka pidin tuosta langasta silloin aikoinaan todella paljon. Valitettavasti sitä ei kauaa valmistettu, joten varastoissani on pyörinyt nuo muutama kera odottamassa jotain pientä työtä varten. Yhtenä päivänä sitten iski inspiraatio ja päätin vihdoin toteuttaa Novitassa olleen lapsen neulotun kerhokassin. Tämän kassin sai lahjaksi päiväkotilainen 5 v. pienten lahjaesineiden kera. Kassi on muuten neulottu, mutta suuaukko on tehty nyörejä varten virkaten. Oli ihana huomata, että kassi oli neidille mieleen. Juuri alkuviikosta näin hänet mummolassa ja reppu oli pakattu mukaansa.

Ohje: Novita kesä 2011, ohje 40
Lanka: Novita Samos ja Lollipop
Värit: farkun sininen, liukuvärjätyt puna-valkoinen sekä sini-valkoinen.
Materiaali: 50 % puuvillaa ja 50 % akryylia
Koukku: 4
Puikot: 4,5
Koko: leveys 32 cm ja korkeus 37 cm
Kulutus: 155 g.

Reppuun oli sisälle piilotettu Aku Ankka pyyhe. Neiti on vähän aikaa sitten innostunut Ankkalinnan väestä, joten pyyhe repun lisäksi oli kovasti mieleinen. Antamisen ilo oli jälleen mitä suurin. 

Saa pakastaa

Mun puolesta saisi hetken vielä pakastaa ja oikein kunnolla. Uusi pipo pitää varmasti pään lämpöisenä.

Ohje: Tupsupipo, Lankamaailma (viitattu 11.2.2017)
Lanka: Kartopu Gipsy
Väri: Harmaa 007
Materiaali: 49 % villaa ja 51 % akryylia
Sukkapuikot: 6 mm
Koko: päänympärys n. 56 cm
Kulutus: 90 g.
Kuvio: kaksoishelmineuletta

Sen verran kivalta tuntuu päässä, että tästä voi tulla pitkäksikin aikaa uusi lempparipiponi.