tiistai 30. tammikuuta 2018

Keskeneräinen (Makrotex)

Tällä viikolla Pieni Lintu-blogin kuvahaasteena oli keskeneräinen.
Minulla noita keskeneräisiä kyllä riittää... liiaksin kanssa.
Tämä on onneksi ihan kiva keskeneräinen. Tästä on tulossa pieni siksak-peitto neljällä eri väriraidalla.





Hieman jämäkämmän langan, kun olisi tähän valinnut tulisi tuo siksak-kuvio tullut hieman paremmin esille... mutta toisaalta pehmoistahan sen langan pitää olla. Luulen, että alkaa näyttämään vielä paremmalta, kun saan tehtyä kaikilla neljällä värillä ensimmäisen raidan valmiiksi.

Viime viikkoina on sen verran ahkerasti puikot heiluneet, että nyt on selvästi taas rauhallisempaa. Muutama kierros illassa tulee tehtyä, niin jää aikaa muuhunkin.

Käypä kurkkaamassa jälleen haasteen järjestäjän ja muiden osallistujien kauniisiin ja idearikkaisiin valokuviin täältä.

Hyvää alkavaa helmikuuta Teille kaikille!

torstai 25. tammikuuta 2018

Murheenkryyni

Siinä se nyt on... murheenkryyni. Kaikkine lankoineen, virheineen ja tuskan hikineen.
Tämän jakun neulominen on kyllä ollut elämäni vaikein tilaustyö.
Jos olisin tiennyt kuinka monta unetonta yötä vietän tämän takia, en koskaan olisi tätä tilausta ottanut vastaan. Mikä tässä sitten oli niin vaikeaa? Lanka.
Asiakkaalla oli nimittäin langat ja ohje valmiina. Ohje neuleeseen oli sinällään hyvinkin simppeli, joten sen suhteen ei minulla ollut mitään epäilystä onnistumisen suhteen. Lanka olikin sitten se painajaiseni. Asiakkaan langat sain pienessä pussissa ja kun avasin sen, niin ihanaa! Ne haisi. Ainakin minun nenääni. Niinpä aloitin tämän työn lankojen tuulettamisella.
En tiedä kuinka vanhoja langat olivat, mutta googlettamalla sain selvillä, että Valvilla Oy lopetti vuonna 1993. Eihän yleensä vanhojen lankojen käyttämiselle mitään estetty sinällään ole, joten tuuletuksen jälkeen aloitin työn. Takakappaletta neuloessani tajusin langan laadun. Solmuja, solmuja ja solmuja. Ilmeisesti ennen oli tapana jatkaa lankakerää tekemällä vaan solmu. Oletin solmujen pitävän, mutta eipä pitänytkään. Niinpä takakappaleen ollessa lähes valmis alkoi työ purkaantumaan alhaalta. Ei muuta kuin puikot irti ja purku hommiin.
Aloitin suosiolla alusta.
Omasta mielestäni fiksuunnuin ja niinpä ajoitin jokaisen vastaan tulevan solmun neuleen reunaan, jolloin sen saa piilotettua saumaan, eikä työ pääse purkaantumaan.
Sitten tulikin vastaan uusi ongelma. Itse lanka nimittäin muodostui kolmesta lankasäikeestä. Mitä tehdä, kun kolmesta on enää ehjänä 1? Silloin puretaan. Ei neule kestä, jos ei lanka ole kokonaan ehjä. Niinpä jälleen kerran jouduin purkuhommiin. Otti päähän. Tämä neule ei valmistukaan helpolla. Ennen kuin aloitin kolmannen kerran takakappaleen tekemisen, kerin jokaisen saamani kerän ja tarkistin langan laadun suurella huolellisuudella. Saa olla viimeinen purettu kappale tai perutaan koko tilaustyön. Niinpä sitten koko jakun  neulomisen ajan tarkistin joka ikisen kierroksen, joka ikisen silmukan ettei tule huonolaatuista pätkää väliin. Tulihan sieltä edelleen vastaan yllätyksiä, mutta sain ne siirrettyä jälleen työn reunaan. Hirvittävää langan haaskausta, mutta onneksi lopulta sain kasaan kaikki jakkuun tarvittavat palaset. Lopputulokseen minun on vain oltava tyytyväinen. Tein todellakin parhaani. Ohje sinällään on minusta todella kaunis. Sellaista vanhan ajan tyylikkyyttä, jonka mielestäni kruunaa nuo ihanat vanhan ajan napit. En tiedä mistä ne asiakas oli saanut, mutta niissä on vain se jokin.

Ohje: Suuri Käsityö 5-6/2014, ohje 54
Lanka: Timantti, väri 312
Materiaali: 100 % villa
Puikot 4,5 (4,0 olisi ollut parempi)
Koko: 98/104








Tämän jälkeen täytyy kyllä ottaa työn alle jotain nopeaa ja todella helppoa!


torstai 18. tammikuuta 2018

Perussukkaa

Kunnon perussukkia ei voi koskaan olla liikaa, vai voiko?
Ei ainakaan minusta. On ollut ihanaa, että työkaverini on vuosittain tilannut minulta aina parit villasukat. Työkaverini tuntuu pitävän harmaasta, sillä nämä taitavat olla jo neljännet keskiharmaat villasukat jotka olen hänelle saanut tehdä.


Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä
Väri: keskiharmaa
Puikot: 3,5
Koko: 39-40
Langankulutus: n. 100 grammaa.

Sinällään näiden perussukkien tekeminen on todella kivaa puhaa. Eipä tarvitse paljoa ajatella, kun antaa puikkojen laulaa vaan. Samalla voi tehdä melkein mitä vaan. Tällä kertaa tuli katsottua Downton Abbeyta. Tuota kaikkien romantiikan ja maalaiskartanoelämään ihastuneiden lempisarjaa.


keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Uhmaikä

Varokaa, blogiystävät! Minulla on uhmaikä! Tuo ihana vaihe jokaisen lapsen elämässä :-)

Tänä päivänä tasan 3 vuotta sitten tuli aloitettua tämä Suvituulian käsityöblogin tekeminen. Blogi on  matkan varrella muuttunut ja kehittynyt. Hyvä niin. Tosin myönnettäköön samalla, että viime vuonna vaivasi suuri ajan ja innostuksen puute. Onneksi tuli Pieni Lintu ja hänen ihana joka tiistainen makrotex valokuvahaasteensa. Vaikka blogini alkuperäinen idea olikin olla nimenomaan käsityöblogi, niin valokuvauksesta tauon jälkeen uudelleen innostuneena on ollut mukavaa päästä esittelemään myös itse otettuja kuvia. Toki käsitöitäkin edelleen syntyy, joskin aiempia vuosia selvästi hitaammin joten blogissani sekoittuu nykyisin niin käsityöt kuin  luonnosta otetut valokuvatkin. On ollut ihana huomata, että blogiani onkin tullut lukemaan/kommentoimaan niin valokuvauksen kuin käsitöidenkin ystävät. Siitä iso kiitos kuuluu teille! On mukava lukea ihania kommenttejanne ja samalla inspiroitua teidän blogeistanne.

Tästä on hyvä jatkaa neljättä blogivuotta eteenpäin!





sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Elmeri

Ensimmäinen viikko vuotta 2018 alkaa olemaan pian takana päin. Minusta hyvä niin. Vuoteni ei alkanut suunnitelmien mukaan ja niinpä tuli vietettyä viikko flunssan kourissa. Eipä voi mitään. Onneksi alkaa olemaan jo voiton puolella.

Ennen sairastumistani ehdin onneksi saamaan valmiiksi vuoden ensimmäisen käsityön, joten saanko esitellä. Tässä on virkattu kirahvi nimeltään Elmeri. Tämä suloinen kirahvi on tilaustyö pienellä adoptiopojalle. Tervetuloa kotiin!



Tämän ihastuttavan ohjeen löysin Onnen Ommel -nimisestä blogista. Hyvin kirjoitettu ohje, jota seuraamalla näin hieman kokemattomampikin virkkaaja voi onnistua. Ohje sai minut kyllä koukkuunsa, joten voipi olla että hyvinkin pian tulee aloitettua Elmeri 2:n teko.

Hyvää tammikuuta kaikille!