Siskolle kans samanlainen

Tein viime kesänä siskoni tytöille ontelokuteesta kesäkassit. Kassit olivat kovasti saajiensa mieleen, mutta niin olisivat olleet myös omille siskoilleni. Yksi siskoistani kysyikin minulta loppuvuodesta uudestaan josko voisin hänellekin tehdä samanlaisen. Vuoden vaihteessa sain kassillisen  mustaa ontelokudetta. Kerälle kerimisessä meinasi kyllä mennä hermo. Oli meinaan solmua solmun perään ja usean tunnin setvimisen jälkeen oli tasainen kerros mustaa pölyä ympäri olohuoneen lattiaa ja tapettia. Onneksi imuri on keksitty, mutta kyllä sitä pölyä sitten olikin levinnyt laajalle alueelle. Virkkaus-vaihe sinällään meni jouheasti, kunnes meille iski kahvakriisi. Millainen kahva kassiin pitää laitttaa: pitkä, lyhyt, eiku molemmat. Kassi pitäisi sulkeakin jollain: nappi, neppari tai?
Ei auttanut muu kuin ottaa tuumaustauko. Viikkojen jälkeen törmäsin vihdoin netissä kivannäköiseen puukahvaan ja kahva miellytti myös siskoani. Kahvalähetystä odotellessa on aikaa suunnitella jo sitä seuraavaa työtä.