sunnuntai 30. elokuuta 2015

Lomasatoa

Niin se vaan nyt on, että tänään on kesälomani viimeinen päivä. Neljä kokonaista viikkoa kauan odotettua kesälomaa on ohi.

En tiedä kuinka paljon sitä lomaa pitäisi olla, että töihin ehtisi ikävä tulla... mutta toisaalta on jo kiva päästä arkeen käsiksi. Niin ihanaa kuin lomalla oleminen onkin, niin kyllähän tässä päivistä sekaisin on oltu ja on tullut mentyä ja tultua miten sattuu.

Lomasäistä ei ainakaan kannata valittaa. Koko elokuu lomaa ja koko kuukausi yhtä lämpöä ja aurinkoa. Ihan uskomatonta, kun tietää millainen kevät ja alkukesä olikaan. Vettä, vettä ja vettä & kylmää ilmaa. Ensimmäinen lomapäivä 1.8. ja Suomeen tuli korkeapaine. Ai että. Kyllä on ollut hienoa ettei ole yhtään tarvinnut miettiä mitä päälleen panee, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta koko päivän.

Mitä kaikkea sitä tulikaan tänä kesänä tehtyä? Tässä pieni kooste siitä:

Marjasatoa

On tullut käytyä mansikassa, mustikassa ja vadelmassa. Puolukoitakin ehdin jo kerätä puoli ämpärillistä, mutta niiden aika ei ihan vielä ollut. Kerätyt puolukat luovutin vanhemmilleni, joten niistä jäi kuva ottamatta. Vielä tarttee hetki odottaa ja sitten puolukoita ja loppusyksystä vielä karpaloita keräämään. Kerääminen on kivaa puuhaa. Saa nauttia luonnosta ilman kiirettä. Eväät kun vielä ottaa mukaan, niin sitä voi useammankin tunnin nauttia oleskelusta.

Suunnistusta ja geokätköilyä
Metsiä on tullut koluttua myös ilman marjasadon keräämistä. Kaksi kertaa viikossa ollaan siskoporukalla käyty suunnistamassa lähialueen kuntorasteilla. Alkukausi meni sairastelujen ja työkiireiden/väsymyksen kautta ohi, joten nyt lomalla on ollut ihana nauttia suunnistuksesta kun on saanut rauhassa valmistautua ja ei ole ollut kamala kiire kotiin. Pientä edistystäkin on tapahtunut, kun on suunnistuskertoja tullut enemmän. Ihana laji!



Tänä keväänä olen tutustunut myös geokätköilyn (viitattu 30.8.2015) maailmaan. Geokätköilyssä etsitään GPS-satelliittipaikannuksen avulla mielenkiintoisiin paikkoihin piilotettuja kätköjä. Kätköjä on piilotettu kymmeniä tuhansia ympäri maailmaa ja Suomestakin löytyy useita tuhansia. Pelkästään kotini lähialueelta löytyy lähes 900 kätköä, joten kätköjä on mitä etsiä. Kesän aikana olen löytynyt 49 kätköä.


Käsitöitä
Käsitöitä (tietenkin) on tullut myös tehtyä. Ei ihan niin paljoa kuin olin ajatellut, mutta heiluteltu puikkoja kuitenkin on ja valmiita töitäkin on tullut. Lankalaihis tavoitekin on kivasti lähestynyt. Vielä uupuu vajaa 1 kilo tavoitteesta. Töitä sen eteen joudun kyllä syksyn aikana tekemään, kun aina ei ehdi tekemään vaikka haluaisikin.


Tekemättä jäi
Niin kuin aina, niin myös täksi kesäksi olin tehnyt ns. työlistan mitä kaikkea hommia sitä pitää saada lomalla tehtyä... Ikkunat ja matot pestävä, terassin öljyäminen, pihavaraston siivous, puutarhahommia jne. Rehellisesti täytyy sanoa, että tekemättähän ne hommat on. Ihan kaikki. Kuka sitä nyt töitä tekee, kun aurinko paistaa... En  minä ainakaan ;-)

Kiitos kesä 2015... Nyt saa syksy tulla... Olen valmis!

perjantai 28. elokuuta 2015

Yleisurheilua ja bambu-huivia

Viime päivinä työn alla oleva bambuhuivini on edennyt todella ripeästi. Kiitos yleisurheilun MM-kisojen. Juuri sopivaa katsottavaa virkkauksen oheen. Opin vihdoin ja viimein 10 kierroksen jälkeen tuon kierroksen lopetus / seuraavan aloituksen, joten nyt ei tartte enää paperia tuijotella kun vaan antaa työn edetä kierros kierrokselta. Siinä samassa ehtii hyvin katsoa maailman parhaiden yleisurheilijoiden suorituksia.

Hieman tuota huivin vaaleanpunaista väriä olen enemmän ja enemmän alkanut vieroksua... minkä vaatteen kanssa se nyt sitten sopisi? Ei oikein minkään. Tai siis minun kaapissa oleviin väreihin ei sovi. Ehkä tässä työn edetessä tuo värikin tuosta vielä mielekkääksi muuttuu...


Puolessa välissä ollaan... virkkaaminen saa jatkua...

tiistai 25. elokuuta 2015

Virkattu kolmiohuivi, osa 1

Lankavarastojani penkoessa totesin, että minulla on useampikin kerä vaaleanpunaista Bambu-lankaa. Ostin ne aikoinani siskon tytön villatakkia varten, mutta jostain syystä en koskaan saanut sitä valmiiksi. Takakappaleeseen taisi se projekti jäädä. Nyt kun olen päättänyt tehdä itselleni sen kolmiohuivin, niin päätin käyttää nämä langat siihen.

Novitan sivuilta löytyi muutama vuosi sitten julkaistu ohje, joka vaikuttaa tosi kivalta.

Ensimmäiset kierrokset sujuivat oikein hyvin. Hieman tuo käännös tuottaa ongelmia, mutta enköhän mä sen kohta hiffaa oikein kunnolla. Sitten tätä onkin helppo tehdä kierros kierrokselta valmiimmaksi.







perjantai 21. elokuuta 2015

Neulottu tiskirätti

Pieni välityö suurta ideaa odotellessa. Monta vuotta on pitänyt kokeilla toimiiko itse tehty tiskirätti oikeasti. Lehdessä vielä kehutaan, että mitä enemmän pesee ja käyttää sen parempi rätistä tulee. Itse olen aina epäillyt asiaa... Nyt on neulottu tiskirätti... Ei muuta kuin kokeilemaan:

Neulottu tiskirätti

Ohje: Novita-lehti kesä 2010
Lanka: Novita Bambu (68 % bambua ja 32 % puuvillaa)
Puikot: 3,5
Koko: n. 23 x 25 cm
Väri: beige
Langankulutus: 29 g.

Kuvakulma hieman valehtelee sopusuhtaisuutta. Ylä+alaosa saman levyiset kyllä.

maanantai 17. elokuuta 2015

Lankalaihis ahdistus

Voi ei. Nyt se sitten iski. Lankalaihis ahdistus. Jaa miksi? No kun...
Varastoissahan niitä lankoja on vaikka kuinka paljon, mutta ei juuri nyt mielessä olevaan työhön. Ei sopivaa väriä, ei sopivaa määrää, ei sopivaa paksuutta. Paniikki iskee.
Ison hartiahuivin tekoa olen tässä suunnitellut, mutta siihen ei tosiaankaan ole niitä lankoja... tarttis ostaa ne, mutta sitten saa kyllä lankalaihis liian ison kolauksen taaksepäin. Ranne oireilee edelleen muuttourakan jäljiltä, joten voin neuloa tai virkata vain vähän kerrallaan....
Nyt tarttis saada hyvä idea johon lankoja löytyy.... eihän sitä tyhjän panttinakaan osaa istuskella.

Pitsineulesukan toisen parin sain vihdoin ja viimein tehtyä loppuun ja pääsin antamaan ne siskolle. Oli kyllä niin mieleiset, että hyvä mieli tuli taas tämänkin projektin loppuun saattamisesta.
Tässä vielä kooste valmiista työstä:

Pitsineulesukat
Ohje: Novita-lehti kesä 2008
Lanka: Novita Bambu (68 % bambua ja 32 % puuvillaa)
Puikot: 3
Koko: n. 38
Väri: beige
Langankulutus: 112 g.




lauantai 15. elokuuta 2015

Latojuhlat 15.8.2015

Pikkusiskoni on useampana vuotena perheensä kanssa järjestänyt pihallaan kesäiset latojuhlat. Tänä vuonna latojuhlat järjestetään tänään nyyttikestit-periaatteella. Tähän mennessä olen joka vuosi saanut kakkutilauksen mitä tuoda tullessani. Tänä vuonna saan kuulemma ihan itse päättää mitä tuon muiden vieraiden tapaan. Vaikeaksihan tämä nyt meni, kun piti itse päättää. Tehdäkö suolaista vai makeaa, mistä resepti, ehtiikö tehdä koeversion ensin jne.

Pitkän jahkaamisen jälkeen päätin, että vien:

Suklaisen appelsiinimoussekakun (15 annosta)

Tältä se  näyttää:




Keksipohja:
50 grammaa voita ja 175 grammaa keksimuruja.
 


Suklaatäyte:
3 liivatelehteä, 2 dl kuohukermaa, 200 grammaa taloussuklaata, 200 grammaa appelsiinirahkaa, 3/4 dl sokeria ja 2 rkl appelsiinimehua.


Appelsiinirahkatäyte:
4 liivatelehteä, 2 dl kuohukermaa, 400 grammaa appelsiinirahkaa, 2 rkl sokeria ja 2 rkl sitruunamehua.


Hyytyneen kakun päälle koristeina tuoreita mansikoita.
Maistuisiko? Resepti ja valmistusohje löytyy Valion sivuilta (viitattu 15.8.2015).

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Ekaluokkalainen liikenteessä

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin pikkusiskoni toiseksi vanhin tytär aloittaa tänään koulutien. Viime vuosi harjoiteltiin jo eskarissa ja nyt kutsuu ensimmäinen kouluvuosi. Voi apua sentään. Kuinka aika voikin mennä näin äkkiä. Eihän siitä ole kuin hetki, kun minä näitä neuleita hänelle tein oikein sarjana tein: 

 Vaaleanpunainen bolero. Taputan eli se merkitsee: Kiitos täti!
Villapusero ja villahousut. Pusero ehti jo hieman käytössä venyä ennen kuin muistettiin ottaa kuva muistoksi sellaisen tekemisestä.
 Vaatetus valmiina. Talvi saa tulla.

Tämä pipo oli jäänyt jo pieneksi, mutta pidin sitä silti kun leikin isosiskon kanssa. Beige villatakki oli syntymälahjani.

Punainen kokomekko juhlia ja kylävierailuja varten. Mittojen mukaan tehty, joten oli tarpeeksi pituuttakin.
Valkoinen unelma. Todella pehmoinen neule.

Tästä tytöstä on vuosien saatossa ehtinyt kasvaa reipas nuori 7-vuotias neiti, joka tämä aamuna on matkannut kohti koulua. Päivä on varmasti jännittävä, joten täytyy illalla kysyä mitkä ovat olleet mietteet ensimmäisen päivän jälkeen.

Turvallista koulutietä sinulle neitiseni sekä kaikille ekaluokkalaisille!
Ollaan siis tarkkoja! Keltanokkia (viitattu 12.8.2015) on liikenteessä ympäri Suomen.

maanantai 10. elokuuta 2015

#Blogisitarina


Sain Nealta Neanomat blogista http://neanomat.blogspot.fi/ kutsun osallistua #Blogisitarinaan. Kiitos paljon haasteesta.

Ohjeet:
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.



Miten kaikki sai alkunsa?
Oma blogini sai alkunsa vuoden vaihteessa (2015). Nuorin siskoni kannusti jo useammankin kerran blogin perustamiseen. Olisi kuulemma hauska idea, että jakaisin omia töitäni muiden kanssa. Niitä kun syntyy tasaisin välein. Hämäläiseltä vei kuitenkin muutaman vuoden aikaa harkita asiaa ja vihdoin vuoden vaihteessa, kun ajan kanssa selailin valokuvia tekemistäni töistä ja muiden blogeja päätin että kyllä minäkin voisin ryhtyä sosiaaliseksi ja aloittaa blogin pitämisen. Niinpä sitten istuin yhdeksi päiväksi koneen ääreen ja aloitin blogini pitämisen.

Kuinka se on kehittynyt ajan saatossa?
Blogini on vasta reilun 7 kuukauden ikäinen, joten kovin paljoa blogi ei tässä ajassa ole vielä kehittynyt. Pieniä muutoksia kuitenkin. Nyt on aina tehdessä mielessä, että tästä pitää ottaa jo työvaiheessa valokuva blogia varten. Lisäksi blogin aiheita tuntuu tulevan nykyisin helpommin mieleen. Aluksi tuntui että mistä ihmeestä minä kirjoittaisin (jos ei sattunut käsityö olemaan työn alla).

Mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia?
Kyllä se varmasti oli ensinnäkin blogin aloittaminen ja nyt vähitellen rohkeus kertoa tutuillekin, että minulla tällainen blogi on. Ensi alkuun olin siitä ihan hiljaa. Nyt jo kavereita kysyy nähdessään jonkun työni, että oletko jo kirjoittanut tästä blogiisi. Se tuntuu kivalta. Hämäläinen edistyy hitaasti, mutta hartaasti.


Haastan mukaan seuraavat blogit kirjoittamaan oman tarinansa:
Jaana http://openlangat.blogspot.fi/
Ama http://amanblogi.blogspot.fi/
Raiku http://outolintulinnassa.blogspot.fi/
Riitu http://nitakotona.blogspot.fi/

torstai 6. elokuuta 2015

Perusvillasukkaa 7 veljeksestä

Työkaverini tarvitsi lahjaviemiseksi villasukkia, joten varastoni kätköistä taioin muutama paria vaihtoehdoksi. Alla olevat sukat lähtivätkin Maijan mukaan. Sukat on tehty 7 veljeksestä ja ihan Novitan perusvillasukkaohjeen mukaan.


Pääväri tumman ruskea ja raitana nostalgia kirjava punainen.

Päävärinä tumman sininen (kuva hieman valehtelee) ja raitana nostalgia kirjava punainen.
Lankavarastot kapeni 228 grammalla, joten sain jälleen pitkästä aikaa Lankalaihistani eteenpäin. Kolmen kilon vuositavoitteesta uupuu vielä 1320 grammaa, joten ei muuta kuin seuraavaa työtä tekemään. Ideoita on kyllä paljon, mutta aika vain hieman kortilla.

maanantai 3. elokuuta 2015

Liebster Award -haaste

Sain eilen ihka ensimmäisen Liebster Award -haasteen. Olen vuoden alusta lähtien pitänyt tätä blogia, joten olen aika tuore bloggaaja. Käsitöitä olen harrastanut kyllä jo lapsesta asti ja nyt vihdoin vuoden vaihteessa päätin siskoni kannustamana aloittaa bloggaamisen.

Liebster Awardin ideanahan on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award haastetta annetaan bloggaajalta bloggaajalle.
Säännöt ovat:
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

1) Kiitos paljon haasteesta Jaanalle Open langat blogin pitäjälle: http://openlangat.blogspot.fi/

2) Tässä saamani kysymykset vastauksien kera:

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
Nuorin siskoni blogin pitämiseen kannusti. Useamman vuoden verran aina välillä kyseli, että miksen jaa omia töitäni ja pidä blogia. Olisi kuulemma hauska idea. Hämäläiseltä vei muutaman vuoden aikaa harkita asiaa ja vihdoin vuoden vaihteessa, kun selaisin kuvia tekemistäni töistä ja muiden blogeja päätin että jospa ryhtyisin sosiaaliseksi ja aloittaisin blogin pitämisen.
 
2. Mitä blogia aloit lukea ensimmäisenä?
Luulenpa, että se oli Näppituntuman http://amria2.vuodatus.net/ blogi. Olin aiemmin kuullut jo Lankalaihiksesta ja siihen oli halu päästä mukaan. Lankavarastoja siis löytyy (edelleenkin).
 
3. Mikä on lempivuodenaikasi ja miksi?
Ehdottomasti kesä. Tykkään lämpimästä ja auringosta & ulkona olemisesta.
 
4. Ketä julkisuuden henkilöä ihailet ja miksi?
En osaa sanoa.
 
5. Miten lataat akkujasi?
Käsitöitä tekemällä, suunnistamalla, geokätköilemällä tai pihatöitä tehden.
 
6. Mille hauskalle jutulle nauroit viimeksi?
Ei tämä oikeasti mikään hauska juttu ollut, mutta vedet silmissä naurettiin työkaverin kanssa kun työpaikan muuttokuormia purettiin. Tuli sen verran mielenkiintoinen laatikko vastaan. Edelleenkin ihmettelen miksi joku oli sellaisen mukaansa pakannut yhteiseksi tavaraksi... mutta hauskaa oli.
 
7. Mikä on lempivärisi ja onko se aina pysynyt samana?
Ei todellakaan ole pysynyt samana. Vaihtunut useammankin kerran. Tällä hetkellä varmaankin ruskea ja turkoosi.
 
8. Mitä elokuvaa olet suositellut ystävillesi?
Varmaankin Elämä pelissä -elokuvaa, josta Sandra Bullock palkittiin parhaan naispääosan Oscarilla.
 
9. Onko sinulla jotain kirjaa, minkä luet aina aika ajoin uudestaan?
Tuulen viemää.
 
10. Onko sinulla lemmikkieläimiä?
Ei ole. Eikä tule allergian takia.
 
11. Oletko aikaisemmin ollut mukana tämänkaltaisessa kysymyshaasteessa?
Ihka ensimmäinen kerta ja kiva sellainen, kiitos!

3. Nimeä ja linkkaa Liebster Awardin ansaitsevaa blogia:
 
 
 
 
 
 
 
 
Pyydän anteeksi, jos olette jo haasteen saaneet tai ette "täytä sääntöjä".

4. Tässä 11 Liebster Award -haasteen kysymystä blogisteille vastattavaksi:
1. Milloin olet aloittanut blogin pitämisen?
2. Mikä on tärkein syy bloggaamisellesi?
3. Millaiset blogit pääsevät lukulistallesi?
4. Mitä asioita/piirteitä arvostat muiden blogeissa?
5. Mikä on lempielokuvasi ja/tai -kirjasi?
6. Mikä on unelmiesi matkakohde?
7. Mikä on paras käsityösi, jonka olet tehnyt?
8. Kuinka rentoudut?
9. Mikä on ihanin kesämuistosi?
10. Mitä odotat loppuvuodelta 2015?
11. Minkä valokuvan olet aina halunnut jakaa muiden kanssa?

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Kesän kohokohta: tuoreita mansikoita

Minulla on muutaman vuoden ajan ollut sellainen tapa, että olen vienyt siskojeni lapsia mansikkatilalle poimimaan mansikoita. Näin myös tänä vuonna. Valitettavasti heinäkuu meni töissä ollessa, joten tänä vuonna mansikkareissulle pääsi vain nuorimman siskoni n. 4-vuotias neiti. Viime vuosi oli meidän ensimmäinen yhteinen mansikkaretki, joten tänä vuonna meillä oli jo selvät sävelet kuinka mansikkaretki toteutetaan. Samalla kaavalla tietenkin, kuten viime vuonnakin:

1) Mansikkakipon pesu, matkaeväät kassiin ja ei muuta kuin kohti mansikkatilaa.

2) Kohde: Hämeenlinnalainen Kankaisten tila (viitattu 1.8.2015).

3) Perille päästyä keruukippojen punnitus ja traktorikyydillä kohti keräyspaikkaa. Aina yhtä jännittävä toimenpide, joten käsi kädessä mentiin.

4) Mansikkakipot täyteen hyviä mansikoita ja joka toinen mansikka suuhun. Tänä vuonna mansikat olivatkin todella isoja ja maukkaita, joten ei tarvinnut muutamaa metriä enempää kerätä, kun oli jo kipot täynnä. Neidin kippo oli sellainen pienen pieni, mutta sitä kerättiinkin sitten 2 x kauemmin kuin omaa 5 litran kippoani. Neiti kun sai matkaohjeeksi, että "kerää äidille isoja mansikoita". Neiti teki työtä käskettyä, mutta neidin ja äidin käsitys isosta mansikasta taisi vain olla hieman eri. Piti sitten olla todella-todella-todella iso mansikka ennen kuin kippoon kelpasi. Onneksi neidin suuhun sujahti sitten ne ei-kelpoiset ;-)

5) Traktorikyydillä pois pellolta ja mansikoiden maksu. Kassiin sujahti puodista samalla 2 x mustikkapiirakka (neidin kotiin vieminen isälle ja äidille + itselle yksi, niin vien mennessäni vanhemmilleni illalla) sekä 3 litraa herneitä.

6) Sitten alkaakin se reissun paras osuus, kun "työt" on tehty. Ensin käydään aina Kahvilan puolella syömässä jotain suolaista. Kahvihammastani kolotti sen verran, että oli pakko juoda kupponen joten neiti siinä sivussa joi tyytyväisenä pillimehunsa ja nautiskeli mehujäätänsä.

7) Sitten ei muuta kuin kohti leikkipihaa. Tämä on siitä ihana tila, että täällä on lapsille (+meille vähän vanhemmillekin) keksitty kaikkea kivaa tekemistä. Leikkipihasta löytyy niin keinua, liukumäkeä kuin kiipeilytelinettäkin. Lisäksi pihapiiristä löytyy kotieläimiä, joita on aina niin ihana seurata. Varsinkin lapsista "haisevat" possut, pitkäkarvaiset kanit ja kotkottavat kanat tuntuvat kiinnostavan. Niin myös neitiä, joten possujen luona tuli vierailtua useammankin kerran. Leikkipihassa meillä vierähtikin kivasti aikaa.

8) Latoon rakennettu pomppulinna kruunasi tänäkin vuonna onnistuneen mansikkaretkemme. Pomppulinna kun on sisätilassa, niin ei haittaa vaikka ulkona sitä sadettakin tulisi. Kuten tänä vuonna on useamman kerran käynytkin.

9) Kotimatkalla neidillä "iskikin makean nälkä", joten äidille kerätyt isot mansikat päätyivät omaan masuun, joten kotiin viemisenä oli kipon pohjalla olleet 2-3 mansikkaa ja puodista ostettu mustikkapiiras. Onneksi olin varautunut tähän ;-)

Tässä vielä muutama valokuva kesän kohokohdasta eli Mansikkaretkestämme:


Mansikkasatoa. Pakastimeen meni niin suuremmat ja nämä kivan kokoiset menevät
omaan suuhun sellaisenaan tai mansikkarahkaan.

Vaijeriliukua pihalla.

Vaijeriliukua takaisin päin ja sitten ei muuta kuin uudestaan vuoroa odottamaan seuraavaa liukua varten.
Ja lopuksi pomppimaan pomppulinnaan, niin että hiki virtaa ;-)