sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Tik-tak, sik-sak


Vihdoin se on valmis. En ole koskaan tehnyt näin kauaa yhtä pientä peittoa. Tämän peiton neulomisen aloitin jo heti vuoden vaihteen jälkeen löydettynä alelaarista lankoja. Sen enempää miettimättä nakkasin koriini 5-6 kerää. Kotiin päästyäni jäin hieman harmittelemaan, että olisi pitänyt ostaa kahden värin sijaan kaikkia neljää... Niinpä seuraavana päivänä kipasin vielä uudelleen katsomaan, josko olisi vielä jäljellä lankoja. Olihan niitä, joten koriin tipahteli kerä jos toinenkin.

Ohjeeksi valikoin ensin virkatun sik-sak peiton, mutta se osoittautui minulle liian vaikeaksi. En edelleenkään tiedä mitä en ohjeen reunasilmukasta ymmärtänyt, kun siihen piti tulla reunaan lenkki, mutta minulla ei. Silmukat vaan väheni joka kierroksella yhdellä, vaikka kuinka yritin. Lopulta luovutin ja vaihdoin ohjeen neulottuun sik-sak-peittoon. Tämä ohje sinällään on todella yksinkertainen, mutta ostamani langat eivät osoittanutkaan ihan parhaiksi. Niin oli nihkeänä puikoilla, että koko kevään olen tehnyt vain muutaman kierroksen kerrallaan...

Viime yönä juostiin #Jukola2018, joten siinähän sitä Venlojen ja Jukolan veljesten suunnistusta seuratessa, tuli tämänkin peitto vihdoin valmiiksi. Seuraavaksi täytyy tarttua johonkin pienempään ja näppärämpään työhön, niin "palautuu" taas tuo käsityön tekemisen ilo.

Ohje: Meillä kotona nettisivu https://www.meillakotona.fi/artikkelit/vauvanpeitto-siksak-neuleella
Lanka: Ajaton (Novita)
Materiaali: 100 % akryyliä
Puikko: 3,5
Koko: leveys 60 cm ja pituus 82 cm.







keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kässäkerhoilua

Meillä on sellaiset 20 hengen poppoo, joka kokoontuu kerran kuussa käsitöiden äärelle. Pienen tauon jälkeen kokoonnuimme jälleen. Olihan meillä syytäkin. Yhteisenä projektina olemme virkanneet pieniä vauvon peittoja tuleville pirpanoille. Yhden vauvan sukupuoli meillä on tiedossa, joten äidin toiveen mukaan mukana paljon vaaleanpunaista. Vauvojen laskettu aika on huhtikuussa, joten meillä jännätään oikein porukalla.





Seuraava yhteinen projektimme on mielestäni todella liikuttava. Yksi hieno lady on porukastamme pois. Hän menehtyi aiemmin syöpään. Hänen miehensä lahjoitti meille häneltä jääneet käsityötarvikkeet ja langat. Mietimme kerhossa mitä niistä tekisimme ja sitten tuli se idea. Me neulomme niistä porukalla leskelle lahjaksi peiton. Ja lisäksi vielä pipon, tumput ja villasukat. Minusta tämä idea on niin ihana. Tänään aionkin istahtaa sohvalle, ottaa langat käsiini ja aloittaa oman 20x20 cm palan neulomisen.

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Maaliskuu

Se on maaliskuu ja alkava kevät! Jippii!
Taas on yksi talvi "lusittu", kuten meidän 6-vuotias neiti totesi äidilleen.
Ei siinä mitään. Talvi oli mielestäni tänä vuonna upea. Lunta ja pakkasta. Ei mitään vesikelejä. Kerrankin oli lunta missä hiihtää ja jäätä missä luistella.
Nyt on kuitenkin jo kiva ottaa kevät vastaan. Sitä huomaa heti piristyvänsä, kun aurinko näyttäytyy.



Maaliskuisiin valokuviin pääset Pieni Lintu -blogin kautta.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Raita

Tämän viikon makrotex haasteena on raita. Raitaahan tässä viime viikot on tullut väännettyä. Yleensä työt valmistuvat rivakkaa vauhtia, mutta tällä kertaa ei. Minkäs sille voi, että olympialaiset olivat niin mielenkiintoisia ettei sitä pystynyt samalla käsitöihin keskittymään.
Nyt on ensimmäiset peitteet raidat valmiina. Neljä raitaa, neljä sävyä.
Tykkään väreistä. Ne mielestäni kivasti soljuvat yhteen ja tuo valkoinen tuo omaltaan raikkautta.





Vielä riittää neulottavaa, mutta voipi olla että pitää ottaa väliin joku pieni välityö.

Pieni Lintu -blogiin ja ihaniin makrotex -kuviin päästä täältä.

torstai 8. helmikuuta 2018

Rumat sukat

Minulla on parina viime vuotena ollut tapana neuloa iskälleni kerran vuodessa uudet villasukat. Niinpä oli jälleen aika tehdä yhdet lisää. Onpahan sitten sukkia mitä voi ja tulee pitää. Ei tarvitse säästellä.

Ensimmäiset villasukat iskälleni neuloin vasta jokunen vuosi sitten. Niiden taustalla onkin mielestäni hauska tarina, jota edelleenkin jaksan muistella. Viimeistään siinä vaiheessa, kun on aika tarttua uudelleen puikkoihin ja tehdä iskälle uudet.

Olen vuosia ihmetellyt mikä pakko iskälläni on laittaa maailman rumimmat, virttyneimmät ja kamalimmat sukat jalkaansa, kun olen mökillä hänen kanssaan. Sitten hän niitä esittelee minulle ja kehuskelee kuinka kätevät ovat, niin jalkaan vielä sopivat, vaikka varsi ja oikeastaan koko sukka onkin jo venynyt kilometrin pitkäksi. Ja kaiken kruunaa hirvittävä likaisen kirjavan ruskea väri.

Kerran sitten jälleen iskäni kehuskellessa oli minun pakko sanoa, että "nuo ovat jo niin huonot, että heitä pois". Iskä siinä silmiään pyörittelemään, että eihän näitä nyt roskiin laiteta, kun olet nämä minulle aikoinaan tehnyt. TÄH? Jaa minä. En todellakaan. En kuuna päivänä olisi tehnyt tuollaisia villasukkia. Siinä me sitten toisiamme hetki tuijotellaan ja purskahdamme nauraan. Voihan kääkkä. Naurujen jälkeen iskäni lopuksi toteaa, että "jo minä ajattelinkin. Ovat niin kamalat kutittamaankin, ettei näitä ole tullut jalkaan laitettua muuta kuin silloin, kun olet tullut mökillä käymään".

Just. Niitä sukkia en ole enää sen illan jälkeen nähnyt, mutta kotiin palattuani tartuin puikkoihin ja neuloin iskälleni ne ensimmäiset villasukat (toki olen lapsena voinut joskus jotkut neuloakin, mutta emme kumpikaan  muista).

Tällä kertaa tein iskälleni raitasukat mustasta ja metsänvihreästä langasta.

Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä. musta ja vihreä
Puikot: 3,5
Koko: 41
Langankulutus: 122 grammaa.




tiistai 30. tammikuuta 2018

Keskeneräinen (Makrotex)

Tällä viikolla Pieni Lintu-blogin kuvahaasteena oli keskeneräinen.
Minulla noita keskeneräisiä kyllä riittää... liiaksin kanssa.
Tämä on onneksi ihan kiva keskeneräinen. Tästä on tulossa pieni siksak-peitto neljällä eri väriraidalla.





Hieman jämäkämmän langan, kun olisi tähän valinnut tulisi tuo siksak-kuvio tullut hieman paremmin esille... mutta toisaalta pehmoistahan sen langan pitää olla. Luulen, että alkaa näyttämään vielä paremmalta, kun saan tehtyä kaikilla neljällä värillä ensimmäisen raidan valmiiksi.

Viime viikkoina on sen verran ahkerasti puikot heiluneet, että nyt on selvästi taas rauhallisempaa. Muutama kierros illassa tulee tehtyä, niin jää aikaa muuhunkin.

Käypä kurkkaamassa jälleen haasteen järjestäjän ja muiden osallistujien kauniisiin ja idearikkaisiin valokuviin täältä.

Hyvää alkavaa helmikuuta Teille kaikille!

torstai 25. tammikuuta 2018

Murheenkryyni

Siinä se nyt on... murheenkryyni. Kaikkine lankoineen, virheineen ja tuskan hikineen.
Tämän jakun neulominen on kyllä ollut elämäni vaikein tilaustyö.
Jos olisin tiennyt kuinka monta unetonta yötä vietän tämän takia, en koskaan olisi tätä tilausta ottanut vastaan. Mikä tässä sitten oli niin vaikeaa? Lanka.
Asiakkaalla oli nimittäin langat ja ohje valmiina. Ohje neuleeseen oli sinällään hyvinkin simppeli, joten sen suhteen ei minulla ollut mitään epäilystä onnistumisen suhteen. Lanka olikin sitten se painajaiseni. Asiakkaan langat sain pienessä pussissa ja kun avasin sen, niin ihanaa! Ne haisi. Ainakin minun nenääni. Niinpä aloitin tämän työn lankojen tuulettamisella.
En tiedä kuinka vanhoja langat olivat, mutta googlettamalla sain selvillä, että Valvilla Oy lopetti vuonna 1993. Eihän yleensä vanhojen lankojen käyttämiselle mitään estetty sinällään ole, joten tuuletuksen jälkeen aloitin työn. Takakappaletta neuloessani tajusin langan laadun. Solmuja, solmuja ja solmuja. Ilmeisesti ennen oli tapana jatkaa lankakerää tekemällä vaan solmu. Oletin solmujen pitävän, mutta eipä pitänytkään. Niinpä takakappaleen ollessa lähes valmis alkoi työ purkaantumaan alhaalta. Ei muuta kuin puikot irti ja purku hommiin.
Aloitin suosiolla alusta.
Omasta mielestäni fiksuunnuin ja niinpä ajoitin jokaisen vastaan tulevan solmun neuleen reunaan, jolloin sen saa piilotettua saumaan, eikä työ pääse purkaantumaan.
Sitten tulikin vastaan uusi ongelma. Itse lanka nimittäin muodostui kolmesta lankasäikeestä. Mitä tehdä, kun kolmesta on enää ehjänä 1? Silloin puretaan. Ei neule kestä, jos ei lanka ole kokonaan ehjä. Niinpä jälleen kerran jouduin purkuhommiin. Otti päähän. Tämä neule ei valmistukaan helpolla. Ennen kuin aloitin kolmannen kerran takakappaleen tekemisen, kerin jokaisen saamani kerän ja tarkistin langan laadun suurella huolellisuudella. Saa olla viimeinen purettu kappale tai perutaan koko tilaustyön. Niinpä sitten koko jakun  neulomisen ajan tarkistin joka ikisen kierroksen, joka ikisen silmukan ettei tule huonolaatuista pätkää väliin. Tulihan sieltä edelleen vastaan yllätyksiä, mutta sain ne siirrettyä jälleen työn reunaan. Hirvittävää langan haaskausta, mutta onneksi lopulta sain kasaan kaikki jakkuun tarvittavat palaset. Lopputulokseen minun on vain oltava tyytyväinen. Tein todellakin parhaani. Ohje sinällään on minusta todella kaunis. Sellaista vanhan ajan tyylikkyyttä, jonka mielestäni kruunaa nuo ihanat vanhan ajan napit. En tiedä mistä ne asiakas oli saanut, mutta niissä on vain se jokin.

Ohje: Suuri Käsityö 5-6/2014, ohje 54
Lanka: Timantti, väri 312
Materiaali: 100 % villa
Puikot 4,5 (4,0 olisi ollut parempi)
Koko: 98/104








Tämän jälkeen täytyy kyllä ottaa työn alle jotain nopeaa ja todella helppoa!


torstai 18. tammikuuta 2018

Perussukkaa

Kunnon perussukkia ei voi koskaan olla liikaa, vai voiko?
Ei ainakaan minusta. On ollut ihanaa, että työkaverini on vuosittain tilannut minulta aina parit villasukat. Työkaverini tuntuu pitävän harmaasta, sillä nämä taitavat olla jo neljännet keskiharmaat villasukat jotka olen hänelle saanut tehdä.


Ohje: perussukkaohje
Lanka: 7 veljestä
Väri: keskiharmaa
Puikot: 3,5
Koko: 39-40
Langankulutus: n. 100 grammaa.

Sinällään näiden perussukkien tekeminen on todella kivaa puhaa. Eipä tarvitse paljoa ajatella, kun antaa puikkojen laulaa vaan. Samalla voi tehdä melkein mitä vaan. Tällä kertaa tuli katsottua Downton Abbeyta. Tuota kaikkien romantiikan ja maalaiskartanoelämään ihastuneiden lempisarjaa.


keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Uhmaikä

Varokaa, blogiystävät! Minulla on uhmaikä! Tuo ihana vaihe jokaisen lapsen elämässä :-)

Tänä päivänä tasan 3 vuotta sitten tuli aloitettua tämä Suvituulian käsityöblogin tekeminen. Blogi on  matkan varrella muuttunut ja kehittynyt. Hyvä niin. Tosin myönnettäköön samalla, että viime vuonna vaivasi suuri ajan ja innostuksen puute. Onneksi tuli Pieni Lintu ja hänen ihana joka tiistainen makrotex valokuvahaasteensa. Vaikka blogini alkuperäinen idea olikin olla nimenomaan käsityöblogi, niin valokuvauksesta tauon jälkeen uudelleen innostuneena on ollut mukavaa päästä esittelemään myös itse otettuja kuvia. Toki käsitöitäkin edelleen syntyy, joskin aiempia vuosia selvästi hitaammin joten blogissani sekoittuu nykyisin niin käsityöt kuin  luonnosta otetut valokuvatkin. On ollut ihana huomata, että blogiani onkin tullut lukemaan/kommentoimaan niin valokuvauksen kuin käsitöidenkin ystävät. Siitä iso kiitos kuuluu teille! On mukava lukea ihania kommenttejanne ja samalla inspiroitua teidän blogeistanne.

Tästä on hyvä jatkaa neljättä blogivuotta eteenpäin!





sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Elmeri

Ensimmäinen viikko vuotta 2018 alkaa olemaan pian takana päin. Minusta hyvä niin. Vuoteni ei alkanut suunnitelmien mukaan ja niinpä tuli vietettyä viikko flunssan kourissa. Eipä voi mitään. Onneksi alkaa olemaan jo voiton puolella.

Ennen sairastumistani ehdin onneksi saamaan valmiiksi vuoden ensimmäisen käsityön, joten saanko esitellä. Tässä on virkattu kirahvi nimeltään Elmeri. Tämä suloinen kirahvi on tilaustyö pienellä adoptiopojalle. Tervetuloa kotiin!



Tämän ihastuttavan ohjeen löysin Onnen Ommel -nimisestä blogista. Hyvin kirjoitettu ohje, jota seuraamalla näin hieman kokemattomampikin virkkaaja voi onnistua. Ohje sai minut kyllä koukkuunsa, joten voipi olla että hyvinkin pian tulee aloitettua Elmeri 2:n teko.

Hyvää tammikuuta kaikille!




tiistai 26. joulukuuta 2017

Käsityövuosi 2017

Niin se vuosi on taas vierähtänyt mukavasti käsitöitä tehden.
Vuoden aikana tuli tehtyä vähemmän neuleita kuin moniin vuosiin, mutta jotain kivaa sentään niin itselle kuin lahjaksikin annettavaksi. Pienen suvannon jälkeen onkin jälleen uusi into neulomista kohtaan palannut ja töitä syntyy. Ihana inspiroitua uusista ohjeista ja värikkäistä langoista.

Tehdyt työt

1182 g
Tammikuu 2017

450 g
Tytön leikkireppu Samos ja Samos Lollipop neulottu+virkattu 155 g
Tytön poncho (karkki) Lana Gatto Buccaneva neulottu 250 g
Lahjapussi 3 (Jaana) Anne Geddes Baby virkattu 45 g
Helmikuu 2017

290 g
Tupsupipo Kartopu Gipsy neulottu 90 g
Villasukat 7 veljestä neulottu 100 g
Villasukat 7 veljestä neulottu 100 g
Maaliskuu 2017

60 g
Vauvan junasukat (SR) 7 veljestä neulottu 60 g
Elokuu 2017

157 g
Hiippapipo A Nalle (graffiitti)+ Nalle Taika (marjapirtelö) neulottu 157 g
Joulukuu 2017

230 g
Hiippapipo N Nalle (graffiitti)+ Nalle Taika (marjapirtelö) neulottu 170 g
Lapaskynsikkäät P 7 veljestä neulottu 60 g
Lahjoitetut

140 g
Harppulangat (V) Samos + Samos Lollipop
120 g
Kylttilangat Tennessee
20 g
Myydyt

0 g




Ostetut

1350 g
Tammikuussa 2017 Kirjoneulesukkia varten Nalle 400 g
Helmikuussa 2017 Sannan tilaus 7 veljestä 300 g

Sateenkaari 7 veljestä 150 g
Kesäkuussa 2017 turkoosi Ajaton 300 g
Heinäkuussa 2017 marjapuuro Novita Taika 200 g
Saadut

0 g




YHTEENSÄ

+28 g





Käsityön ja käsillä tekemisen iloa Teille kaikille!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Pikkumiehen lapaskynsikkäät

Viime päivät ovat menneet mukavasti lapaskynsikkäitä neuloessa. Sitä kun siskontytöille tuli sellaiset tehtyä, niin samanlaisethan piti tietenkin myös pikkumiehenkin saada. Hieman joutui hän kyllä odottelemaan niitä, mutta tulihan ne lopulta hänellekin tehtyä. 

Ohje: Novita syksy 2004, ohje numero 17 
Lanka: 7 veljestä
Värit: Musta ja harmaa
Puikot: 3,5
Langankulutus: 60 grammaa. 
Koko: 8-9 v. 




Saapa nähdä tuleeko  näiden valmistumisen jälkeen vielä tilaus nuorimmalle siskontytöllekin tehdä, mutta onneksi siihen ehkä menee hetkinen. En edelleenkään pidä noiden sormien tekemisestä, mutta lopputulos ja antamisen ilo onneksi saa unohtamaan sen hetken "tuskan" kun pieniä silmukoita neuloo ympyrän muotoon. 

Omat lapaskynsikkääni ovat kyllä pahasti jääneet muiden neulomusten alle viime aikoina, mutta täytyy jossain vaiheessa yrittää saada nekin valmiiksi. Toinen hanska on sentään jo läppää vaille valmiina. 

Vieläköhän sitä saisi tämän vuoden puolelle valmiiksi jonkun neuleen?





torstai 7. joulukuuta 2017

Hiippapipo nro 2

Niinhän siinä sitten kävi, että kun yhden pipon tekee, niin sitä haluaakin tehdä toisen ja ns. paremman version. Eskarilainen oli tyytyväinen omaansa, mutta jotenkin itselläni oli tunne että pitää tehdä toinen ja raidoituksin. Niinpä puikoille sujahtikin hiippapipo reippaalle kolmasluokkalaiselle.

Ohje: vanha käsityölehti kirjastosta
Lanka: Nalle ja Nalle Taika
Värit: grafiitti ja marjapirtelö
Materiaali: 75% villaa ja 25% polyamidia
Puikot: 3,5
Pituus: n. 90 cm
Kulutus: 170 g
koko: 9-10 v.




Mitäs sitä seuraavaksi neuloisi? Muutaman kuukauden vaivannut motivaatio on taas tiessään ja taas maistuu neulominen...




tiistai 28. marraskuuta 2017

Ilta

Ilta, kun kaupungit valovat loistavat keskellä pimeyttä.


Vaikka pidänkin enemmän valoisista kesäilloista, niin näin vanhemmiten joku viehätys näissä pimeissä illoissakin on.

Kotona onkin sitten kiva laittaa kynttilän päälle ja tunnelmoida.

Muiden ihastuttaviin iltakuviin pääset täältä.



tiistai 21. marraskuuta 2017

Kollaasit

Kollaasien tekeminen on kyllä kivaa puhaa. Pitkästä aikaa innostuin jälleen istahtamaan hetkeksi tietokoneen ääreen ja kokoamaan pari kollaasia. Kiitokset innostumisesta kuuluu jälleen Pieni Lintu -blogille!





Kurkkaa muidenkin mielenkiintoisiin kollaaseihin täältä.

Hyvää marraskuuta!